Taas sellainen "pakko saada"- kuosi Verson puodilta ja tälläkin kertaa äiti omi sen itselleen. Samoin saattoi ehkä taannoin käydä "Hurmuri"- pätkän kanssa. Ja koskapa tämän äitylin koko vaatevarasto voisi vaikka koostua mekoista syntyi tästä ihanuudesta itselle kotimekko.
Ollakseni kuosin innoittamana mahdollisimman imelä lisäsin taskunsuihin pitsiä, sekä hihoihin rypytyksen.
Tähän kotoilumekkoon pääsi myös tarkoin varjeltu aarre, talvella kirpparilta ostettu vanha punainen vetoketju.
Mutta koska kangasta jäi hiukan, ja satuin ehkä näkemään Velhonviitta blogissa maailman hienoimman jumpparin, täytyi lopusta kangassilpusta vääntää tyttösille jumpparit.
Kangasta jäi harmillisesti niin vähän, että sain omasta palastani enää molemmille neitosille vain toisen etukappaleen ja takakappaleelle taskut. Epätoivoni vimmassa saatoin ehkä käydä kaverin palalla kangasvarkaissa.. Onneksi aivan luvan kanssa (:
Vanhemmalle tehosteeksi keltaiset resorit ja nuoremmalle punaiset.
Takakappaleet, hihat ja huppu Verson puodin mustavalkoista raitajoustista.
Ja voin kertoa, ettei pienten neitosten, tai tämän isommankaan, kuvailu jumpparit päällä tällä helteellä ole kovinkaan helppo homma ;) Melkoista kitinää ja itkua koko operaatio, mutta mieluummin kerrankin liian kuuma kuin kylmä.